perjantai 4. joulukuuta 2009

3




Jouluhiiren taskusta tulee kaksi tussia kerrallaan ja tarra ikkunaan liimattavaksi. Epäekologista tiedän, mutta taide ja taiteilu joskus on.

Sämpylät ei sitten niinkään. Kotimaista spelttiä, luomuporkkanaa ja päällä luomupaprikaa. Olin jo unohtanut, miten hyvältä paprikavoileipä maistuu. Lapsena en tykännyt mutta kyllä nyt.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tämä teidän joulukalenteri on ihana! Lapsetkin tykkäävät sitä katsella.

Meidänkin kalenterista tuli tänään tusseja. Epäekologista todellakin, mutta välillä on pakko antaa periksi kun koko perhe hiillostaa :D

Inka kirjoitti...

Ihanan näköinen paprikavoileipä. En ole speltistä ikinä leiponut, voisitko jakaa sämpyläreseptin :) ?
Seurasin viime vuonnakin siun joulukalenteria, tykkään kovasti.

Tuula kirjoitti...

Hauska joulukalenteri täällä :)
Alkoi muuten tehdä mieli paprikaa voileivän päälle!

Joola kirjoitti...

Heippa Minja, Inkeroinen ja Tuula. Blogaan vähän haikein mielin. Työt alkaa tammikuulla ja sitten jää blogaus varmaankin tauolle. Joten nyt sitten joulukuulla tulee ainakin 24 juttua, joskin ehkä vähän erilaisia, kuin muuten, tai en tiedä... Tuo numeroiden etsiminen jo kolmatta joulua peräkkäin on hauskaa, mutta välillä on tuskaistakin, varsinkin, kun päivän valoisat hetket on niin vähissä.

Kiva jos tykkäätte.

Sämpyläreseptistä, isken spelttiä ihan tavallisten vehnäjauhojen tilalle. Yhdessä spelttijauhopussissa sanottiin, että spelttitaikina tulee jättää hiukan tavallista vehnää löysemmäksi, mutta tuonkin ohjeen luin vasta kun olin monta kertaa speltillä jo leiponut ja ihan hyvin tuloksin.
Minä olen monta vuotta tuijotellut spelttijauhopusseja jauhohyllyllä, mutta korkean hinnan vuoksi aina jäänyt ostamatta. Nyt kun kaiken muun ostaminen koko ajan vähenee ja ruuan laatuun tulee panostettua koko ajan enemmän (tai raaka-aineisiin nyt lähinnä) niin spelttikin on päätynyt ostoskoriin. Onneksi. Minulla kun on tapana ängetä graahamia ja mitä lie leseitä aina kaikkialle terveellisempien lopputulosten aikaansaamiseksi. No usein se on vähän mausta pois, tai siis esim kakkupohja grahamilla on erimakuista, kuin ilman. Huomaan eron aina kyläreissuilla sun muilla kekkereillä, missä tarjotaan ihan normisti valmistettuja herkkuja. Maistelen ja ihastelen, että tältä valkoisen vehnäjauhon ja tavallisen runsaan sokerin liitto sitten maistuu... Vaikka toki oikeasti kivaa on syödä myös inkaarisokerisia ja täysjyväisiä kotileivonnaisia... Tämän pitkän sepostuksen jatkeeksi vilä siis se pointti, että puolikarkeat spelttijauhot ovat nyt sitten loistava isku tähän saumaan. Esim juuri makeissa leivonnaisissa toimivat hyvin. Lopputulos on lähempänä valkeaa vehnää ja kuitenkin ainakin ajattelen sen olevan normivehnää terveellisempää ja parempaa noin muutenkin.

Spelttiä kokeilemaan siis.

Ja nyt paprikavoileivälle...

Inka kirjoitti...

Kiitos ohjeista! Pitää kyllä kokeilla tuota. Nimimerkillä piparkakut grahamjauhoista ei olleet niin suuri menestys kuin vitivalkoisesta jauhosta leivotut.

Toivottavasti jaksat bloggailla vielä jatkossakin, siun kirjottelua oon seuraillut jo pitkään (melkein niin pitkään kun blogeja oon ylipäätään seuraillut), ja Kiitän siuta kaikista ihanista jutuista. Auttaa joskus näkemään niitä hyviä puolia omassa olemisessaan kun näkee melkein samoja asioita toisen kirjoittamana.

Joola kirjoitti...

Kiitos itsellesikin Inkeroinen! Kakkospäivän piparit on muuten juurikin noista puolikarkeista spelttijauhoista:). Viime vuonna tehtiin ruisjauhoista, ja niitäkin kyllä syötiin, kun eivät poloiset paremmista tietäneet.