maanantai 19. elokuuta 2013

Matkamuistoja arjen ratoksi



maanantai 12. elokuuta 2013

Joskus luovutus on voitto

Sanovat, että kun joku ovi sulkeutuu, uusia avautuu. Tai että saa sen, mistä luopuu. Vapauttaa, kun raivaa pois rasittavaa. Joskus katsoo taakseen ja miettii, miksi ei aikaisemmin ymmärtänyt vaihtaa, lopettaa, luovuttaa. Meni aikaa hukkaan.

Toisaalta, mistä tietää, milloin kannattaa vielä yrittää. On niitäkin asioita, joista ajattelee, että onneksi en silloin antanut periksi, sillä homma kääntyikin lopulta hyväksi.

Kunpa etukäteen tietäisi, kääntyykö luovutus voitoksi. Silloin olisi moni päätös helpompi.

Joitakin asioita voi yrittää uudestaan. Palata takaisin vanhaa ovea kolkuttamaan, jos ei löydykään uutta ja parempaa. Silloin ehkä näkee selkeämmin, mitä voi jäädä kaipaamaan, jollei tilalle mitään kasvakaan.
 ***
Minä mietin palstaani. Olen jo useamman kesän miettinyt, että pitäisi antaa se jollekin toiselle. Joku toinen jaksaisi hoitaa ja viljellä paremmin. Aika aikansa kutakin. Mutta kun paikkaan liittyy niin paljon hyviä muistoja.

Pojat eivät ole aikoihin enää viihtyneet mukana. He juuri olivat iso osa nautintoa. Kuinka paljon mieleni ehkä kevenisi, kun en enää jatkuvasti surisi tekemättömiä töitä, rikkakasveja, riistäytynyttä heinikkoa...

Viikko sitten löysin palstalta paljon vadelmia. Tahdoin esikoisen saavan olla mukana. Sen täytyisi olla hänestäkin suuri ilo, napsia suoraan suuhun herkkumarjoja, niin paljon kuin jaksaa poimia.

Kuvasin ja nautin. Pojat olivat puuhakkaina, kuin "silloin ennen." Jos tämä jäi viimeiseksi yhteiseksi palstaretkeksi, en harmittelisi. Sain monta ihanaa muistoa mieleeni.

Ja sitäpaitsi, ehkä voin ilmottautua palstajonoon uudestaan, jos alan katumaan ja kaipaamaan.
Mutta ensin täytyy ehkä uskaltaa antaa periksi vaan, luovuttaa. Ei sitä vielä tiedä, mitä tilalle nouseekaan.

maanantai 5. elokuuta 2013

Iltauinnilla


sunnuntai 4. elokuuta 2013

Kallio soi ja ilakoi

Kalliossa vietettiin eilen kottelijuhlaa. Veli vinkkasi mukaan, onneksi. Pidän siitä, että kotikaupungissa on välillä ihan eri meininki. Päivän päätteeksi kuuntelin Evan & Manun keikan. Kuin silloin ennen, vaikkei silloin mitään eevoja ja manuja ollut olemassakaan.
Nukahdin kotona parvekkeelle tuikkulyhdyn alle juotuani yhden siiderin. Ihan varmasti hymyilin ja näin hauskan unenkin.