keskiviikko 2. joulukuuta 2009

i!1





Kun yöllä herää, eikä saa uudelleen unta, ja pääty kirjoittamaan, voi käydä niin, että ykkönen tulee vasta kolmannella yrittämällä.

Teimme sydänpipoja Etiopiaan sattumalta juuri 24. Kirjoitan me, sillä pojat olivat projektissa ihanasti mukana. Kuopus istui sylissä, kun ompelin koneella, ja leikkasi aina langat. Esikoinen teki pinoja, laski valmistuneita. Esikoinen myös piirsi sydämiä, joista tehtiin painantamuotteja. Molemmista värien sekoittelu tulitikulla ja maalin töpötteleminen kankaaseen oli mukava puuha.

Yksi pieni paketti pantiin matkaan jo edeltä. Villaliivi, myssy ja vaippakuori. Lämmittää, kun ajattelen pientä vastasyntynyttä, jonka ylle ne kaukana puetaan. Vastasyntyneet ovat lumoavia. Heitä voi katsella tuntikausia, eikä taika yhtään katoa. Jo pelkkä pieni korvanlehti on ihmeellisen kaunista taidetta. Ja vain pieni hujaus, ja jo he ovat isoja.

Eivät silti yhtään vähemmän ihmeitä tai aarteita. Kaikki vain on joskus ollut ihan uutta ja alussa.

Hyvää joulukuuta.

4 kommenttia:

Kikka kirjoitti...

Tämä tuntui hyvältä tavalta auttaa.

Osaatko sanoa, onko tulevaisuudessa tulossa lisää ompelutalkoita?

Mahtava määrä ihania pipoja!

Joola kirjoitti...

Ihanaa, että olit mukana. Lupaan raportoida, kun kuulen lastin päätymisestä perille. Lähtee minä lie rahtina, kolme isoa laatikollista.

Jatkosta ei vielä ole tietoa, odotetaan kuulemma ensin, kuinka tämä lasti pääsee perille ja millaisia kommentteja tulee jakajilta ja saajilta.

Olet ihana, kun lähdit mukaan. Ilahdutti minuakin kovasti.

Pellon pientareella kirjoitti...

Hieno juttu tämä pipolähetys. Mihin se liittyy, miten pääsisi mahdollisesti mukaan tuontyyppiseen avustamiseen? Miten hienon ajatusmaailman pojatkin saavat tästä, upeaa.

Joola kirjoitti...

Postasin pari postausta alempana "vauvanvaatekäsityökeräyksestä", 15.11.
Munkkivuoren seurakunta muisti nimikkolähettiään, tai siis hänen kauttaan Etiopialaisia äitejä ja lapsia. Tunnen tuon kätilön&terveydenhoitajan toista kautta ja minusta tämä oli hauska tempaus tähän kohtaan elämää ja vuotta. Ja olen samaa mieltä, että pojille tällaiset jutut on hienoja. En tajunnutkaan aluksi, mutta huomasin matkanvarrella. Vielä kun saadaan joku kuva Etiopiasta, ah, varmaan sulan.