Meillä on perinteisesti siivottu parveke vappuaattona, vappupäiväksi. Pidimme traditiosta tänäkin vuonna kiinni. Ihana taas huomata, kuinka lapsista matkakin voi olla hauska, ei vasta määränpää. Siivoaminenkin siistiä, ei välttämättä kaivata niitä perinteisiä vappuperinteitä. Kun siitä ollaan puhuttu pitkin pitkää talvea, että vappuna siivotaan parveketta, niin juuri se tuntuu oikealta ja hohdokkaalta. Tänään oli hauska loikoilla parvekkeella patjalla ja ajatella että jossakin asiassa olemme aikataulussa.
Toki täällä syötiin vappuherkkuja. "Kaupan" meille ystävällisesti valmistamia. Simaa, munkkeja, naksuja. Hampurilaisia soijapihveillä ystävien innoittamina. Kuopus on tasan puolitoista. Onnea kulta. Sanoi "vavvaa" simasta. Tasan vuosi sitten söi ensimmäisen kerran maitoa kummempaa, perunaa.
Ja pojat saivat potkupallot vappupalloiksi. Niistä riittää iloa koko vuodeksi. Saippuakupliakin puhalleltiin. Ja kaadettiin. Voi taivas kuinka helposti se keikkaakaan se puteli pienissä innokkaissa käsissä...
Käytiin kävelyllä. Rannassa oli ihana, mutta kylmä. Tuntui hyvältä tulla kotiin. Suorittaneelta ja reippaalta. Voisi tehdä "palkinnoksi" jotain mukavaa, sisällä lämpimässä. Juoda teetä ja katsoa vaikka vain telkkaria.
***
Nyt viimeistään, vappuna, herään kiittämään, että koko talvi on takana. Ja me kestimme pimeän ja pitkän yhdessä ja hetkittäin se oli toki myös ihan ihana. Mutta tämä valo ja lämpö ja uuden nousu ja herääminen... Vuosi vuoden jälkeen uudestaan. Nyt nautitaan.
Miehellä on töistä lomaakin. Olisiko vappu voinut mennä meiltä paremmin. Kiitos, se oli yksi rennoin, rauhaisin ja mukavin.
Toukokuu, on sinun vuorosi aloittaa. Tee se mitä kepeimmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti