Tiedän, että on paljon hyvää kaipuuta. Ihania ihmisiä, paikkoja, tapahtumia, muistoja... Mutta joskus on ihanaa olla ihan kaipuutta.
Olla niin kiinni hetkessä, ettei ajattele mistä tuli tai minne on matkalla. Hengitellä, antaa ajan pysähtyä. Nauttia, niin kovasti, ettei huomaa kaivata mitään muuta.
Kiitos tuokioista, jolloin on hyvin, ja aika saa vaikka seisahtua.
3 kommenttia:
Tuo se juuri on! Mitä haen. Itse en kaipuuseen, ainakaan menneen tai tulevan, oikein usko. Mennyt ja tuleva eivät koskaa tule, koska ne eivät ole Nyt.
Aivan henkeäsalpaavan kauniita kuvia! Ja kyllä - elää hetkessä, carpe diem, sen kun taitaisi niin olisi aika "rikas".
Niin Pellon pientareella. Minäkin haen ja joskus löydän. Se on ihanaa.
Elisa kiitos, tämä on niin ihana paikka asua, eikö!
Lähetä kommentti