Pakkasia on pidellyt. Ja näkökulmia rattailuun olen aiemminkin esitellyt. Nyt viimeisimpänä minulle on tulleet mieleen rekiretket. Se, kun äidit ja isät ovat pakanneet lapsensa vällyjen alle ja sitten heppa on kärrytellyt halki ohitse vilistävien maisemien.
Minä olen se heppa lapsilleni. Ja rattailen vaihtelevien maisemien halki. Ja se tuntuu varmaankin mukavalta istua kyydissä. Varsinkin, jos se työntäjä on tyynenä. Eikä koko ajan kanna huolta siitä, että lasten täytyisi kävellä tai edetä jollakin muulla välineellä. Voivat ottaa torkut, jos unettaa. Nousta jaloittelemaan, jos puuduttaa. Jutellaan ja katsellaan vastaantulevaa. Kulkee vaan.
Vähän minua yhä toki välillä mietityttää, että kun on terveet jalat ja istua nyt sillä tavalla. Mutta olemme me kiitollisia. Ja kirmaamme välillä riemulla.
Torstaina kävimme grillaamassa. En lakkaa ihastelemasta luontoa. Väriterapia hehkuu kaikkialla. Tuuli kovasti ja ilman paikallislehteä ja lähes laatikollista tulitikkuja olisivat jääneet nakot pakastelaatikkoonsa. Mutta vanhana partiolaisena hoidin homman ja pääsimme nuotion lämpöön. Ja olihan minulla apulaisia.
Aarteita tällaiset pojat ja päivät, todella.
3 kommenttia:
Se on kyllä ihanaa, miten metsä (tai edes polku jonkun ryteikön lävitse), järvi/lampi/muu lätäkkö ja nuotio pieksee mennen tullen linnanmäet ja sensellaiset. Suomen hyviä puolia kyllä, jopa täällä kaupungistuneessa etelässä!
Anna istua vaan, kyllä nuo vielä kävelläkin ehtivät!
Oispas se itsekin varmaan mukavaa, istua välillä kärryn kyytiin ja antaa toisen viedä...
Vieläkö kaupungin grillipaikoilla on puita, vai joko kannattaa omilla klapeilla varustautua? Syksyinen grilliretki on vielä tekemättä.
Eeva, totuuden nimissä minun täytyy kyllä sanoa, että meidän pojat välillä huutaa ei ei, kun kaarran jonnekin metsäpolulle. Luulen taas, ettei riemulla olisi rajaa, jos pääsisivät lintsille, ei kuuluisi ei eitä, paitsi poislähdölle.
Minun silmissäni kyllä pieksee, ehdottomasti!
Mude, oli vielä puita. Kyselin joltakin paikalle meidän jälkeen tulleelta, että kuinkakohan kauan niitä riittää. Hän veikkasi, että kyllä niitä lisääkin vielä tuodaan. Tiedä sitten.
Ihania ovat nuo grillipaikat.
Lähetä kommentti