Meidän palstalle menee tänä kesänä pikkubussikin. Kerran tunnissa. Ihan yltiöpäistä palvelua tämä joukkoliikenne täällä pääkaupungissa, pakkohan sitäkin oli kokeilla. Aamiaiselle pellolle, körötellen maalle.
Jäätiin pidemmäksikin aikaa, kun saatiin vieraita. Hauskaa juosta pysäkille vastaan tulijoita. Palstailu tuntuu mökkilomalta.
Esikoinen rakensi jalkapallomaalit pellolle. Toisten palstoilta tuodaan kotiin vihanneksia, kasviksia, yrttejä ja marjoja. Meillä pelataan palloa, istutaan, luetaan, katkotaan heinää, syödään - jos onnekkaita ollaan pari vadelmaa tai mansikkaa - ja kotiin viemisinä rikkakukkia, ja muistoja.
Saan jäädä itsekseni odottamaan myöhäisempiä busseja, muut lähtevät edeltä. Täytän matsikentän kuoppia ja nyhtelen sieltä täältä ei toivottuja kasveja, kunnes aurinkotuoli vie voiton. Ja siinä minä sitten istun ja luen naistenlehteä. Uitan varpaita pesuvadissa. Kestää kauan, ennen kuin Kuulen tuulen, vaikka olen moneen kertaan jo lehtien kahinaa ehtinyt ihastella. Päätän lopulta kävellä kotiin, vaikka oma bussikin vielä kulkisi. Haluan tuntea metsän ja askeleita hiekkatiellä vaihteeksi. Hassua olla yksikseni.
Vastakohta sille, että mikään ei tunnu miltään on se, että miltei kaikki tuntuu joltakin. Hirmuisesti fiiliksiä elämässäni, tänäänkin.
3 kommenttia:
Ai teidän palsta on tuolla ihanassa paikassa! Tänään käytiin siinä lähistöllä ihailemassa merta ja taas huokailin :"että kun saisi täältä palstan!"
Minä huomasin vasta viime- tai edellisellä viikolla, että bussi kulkee sinne asti. Vaikka usein noilla kulmilla kuljetaankin...
Ehkä olen pysäkin kohdalla niin huokaillut sen palstatilkun perään, että on jäänyt koko pysäkki huomaamatta ;)
Heippa Kikka. Mekin kuultiin bussista puoli vahingossa yhdeltä mummolta palstalla. Netistäkään en löytänyt ensin mitään virallista. Jouko.
Noita palstoja on huhujen mukaan vaikea saada mutta kokemukseni mukaan helppo. Vaikeaa on löytää joku numero, jossa jonoon voi ilmoittautua. Sitten kun numero on, loppu hoituu. Me saatiin palsta samana keväänä, kun olin jonoon ilmoittautunut, veljeni odotti vuoden. Osa tarjotuista palstoista on niin huonossa kunnossa, että siksi jono "liikku". Osa hylkää tarjotun palstan ja sitten joku meikäläinen saa heinikon josta iloitsee.
Huono homma on se, että alue on kaupungilta Työväenopistolle vuokrattuna vain vuoteen 13 saakka. Kukaan ei vielä tiedä mitä sitten tapahtuu. Ties vaikka taloja käyvät sitten rakentamaan. Nyt kun Miinan pellotkin vapautui. Tai siirtolapuutarhaalueen tai ihan mitä vaan...
Aikaa vievää ja työlästä puuhaa. Mutta ihan kivaa:)
Pitääpä oikein asiakseen ottaa asian selvittäminen, jos vaikka palstaviljelijäksi...
Kauhea vaihtoehto, niin talot kuin siirtolapuutarhakin. Ihanaa seutua, useat hyvät muistot meidän perheen mieliin tuolta tallentunut.
Lähetä kommentti