Palstalla elokuussa 2009

Mies tuli tänään mukaamme pellolle. Hän on ehkä hiukan alleviivannut koko kesän, kuinka tämä on minun projektini, ei hänen. On hän ajatusta tukenut ja kannustanut, muttei aiemmin paikan päälle saapunut. Mutta nyt on siis niittänyt ja kuokkinutkin ja minä kovasti hymyillytkin.

Nautin, kun olimme koko perhe matkassa. Esikoinen ei pistellyt ihan parastaan, vaan kuulimme kyllä, kuinka häntä ärsyttivät märän heinikon kastelemat kangastossut, hyttyset, paarmat, ampiaiset (kärpäsiä ne lähinnä olivat), kuumuus ja tylsyys. Mutta oli hänelläkin hetkensä, kun autteli miestä kyntämisessä. Ja innostui piirtelemisestä. Miten ihana ajanviete siitä muuten on tullutkaan. Eväiden syönti oli myös ihan hupaisaa ja erityisen elementissään esikoinen oli pyöräillessään matkoja. Brasilialainen kilpapyöräilijä numero 24. Heittää juomapullon olan yli (leikisti)loppusuoralla ja tuulettaa näyttävästi, kun saapuu maaliin voittajana.

Kuopus istui majassa ja lauleli iloisia lauluja. Hän kierteli tiluksia ja etsi mieluisia hommia. Taivasteli minulta oppimallaan tavalla runasasmarjaisia herukkapensaan oksia. Ja nukahti miltei istualleen katsellessaan, kuinka mies niitti heinää ja isoveli piirsi. Nostin majaan ja kävin vierelleen köllöttämään. Lauloin hämähämähäkkiä, enkä olisi tahtonut lopettaa millään. Oli ihanaa, kun tuuli suhisi. Ja mies touhusi ja esikoinen piirteli. Ja pilvet lipuivat ja laulu oli niin tuttu, ettei tarvinnut ajatella mitään tai keskittyä mihinkään. Paitsi kesään ja pieneen kultaan ja omaan perheeseen siinä vierellään.

Söimme eväitä hiukan myöhemmin katoksen alla, koska taivas antoi ihan muutaman kesäpisaran ripseen. Perhekuvasta tuli hassu, mutta onpahan otettuna. Kävimme viemässä ystäväperheen palstalle piirroksen yllätykseksi esikoiselta. Toivottavasti menevät lähipäivinä poimimaan marjoja. Saavat laivan, jossa kerrossänkyjä ja hammaspesuautomaatteja, muun muassa. Ja teksti *** TOI TÄN.