Pojat ei olleet surullisia, vaikka äiti olikin. Tuuli mereltä tuntui kuitenkin hyvältä minustakin. Hiekkakin lensi niin, ettei ehtinyt tuntea montaa muuta.
Jotkut surut tulevat jäädäkseen. Ihmisen mieli on kuitenkin niin suuri ja moniulotteinen, että eivät ne päällimmäisinä pysy, vaikkeivät kokonaan poistuisikaan.
Kaikkea ei myöskään saa. Mitä aiemmin sen hyväksyisin, sitä kauemmin ehtisin nauttia siitä, mitä olen jo saanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti