Suureksi pettymykseksi Autotonta päivää vietettiin tänään Helsingissä Kampin Narinkkatorilla, eikä yhtäkään katua oltu suljettu yksityisautoilta. Käsittämätön veto minusta. Ideahan on juuri ollut vallata edes hetkeksi pala kaupunkia autoilta, tehdä kadulla jotain aivan muuta, kuin kärytellä jonossa. Kaupungin ilmanlaatuun eniten vaikuttava tekijä ei ole se jokin suuri tehdas jossakin, tai ne vielä suuremmat ja pahemmat joita on siellä naapurissakin. Yksityisautot pienhiukkasineen, liikenne, kaikkine ylläpitotoimenpiteineen. Huomaisimme muutoksen paitsi keuhkoissa, myös korvilla, jos autoilua sataisiin leikattua.
Kun itse kävelen siellä, missä lapsena asuin, silmä lepää maisemissa. Pientaloja ja metsäteitä. Syksyisiä puita ja pihoja. Mutta kaiken taustalla jatkuva suurten teiden humina. Se ärsyttää välillä todella. Kuinka hauska olisi kuulla, edes yhden päivän ajan, millainen olisi äänimaisema ilman ruuhkista kantautuvia hurinoita. Tekisikö joku taiteilija sellaisen teoksen, jossa voisi vaihdella kuulokkeita. Toisista äänet liikenteen kera, toisista ihan ilman koneita.
Emme sitten lähteneet kaupunkiin lainkaan päivää viettämään. Leikkipuisto tuoreine pullineen tuntui paljon houkuttelevammalta, matka taitettuna jalan, pyörällä ja rattailla.
***
Autottoman päivän iltana kotona. Mietin, että olen aivan liian kateellinen, ollakseni onnellinen. Onneksi liian onnellinen, ollakseni koko ajan surullinen. Mutta jotain täytyy päässäni tapahtua, tiedän sen. Kunnes jotakin keksin, ehkä vaikenen.
5 kommenttia:
Tuo ääni-teos olisi hyvä idea, avaisi ihmisten silmiä...tai siis korvia! Inhottavaa kyllä ettei autotonta päivää oltu huomioitu.
Harmi jos vaikenet! Minun ajatukset ja tunteet, sinä puet ne sanoiksi. Tulee aina hyvin rauhallinen olo, kun olen vieraillut blogissasi. Ihanaa että kaltaisiasi ihmisiä on olemassa!
Hyviä hetkiä sinulle ja perheellesi, vaikenet tai et.
Olen kyllä yksityisautoilusta hyvin samaa mieltä sinun kanssa.
Meidän täytyi myöntyä ja hankkia oma miehen työn takia. Reissuja on tiedossa eikä isojen tavaroiden kanssa pääse julkisilla... Niin ja ensi keväänä matkustaminen vuokra-autolla olisi mahdotonta, isompia kuin viiden hengen ei tarjota. Joka paikkaan kun ei pääse julkisilla.
Kannatan myös autottomuutta, vaikkei se tälläisessa pikkukylässä juurikaan ole mahdollista kun on pitkät välimatkat eikä julkisia juurikaan kulje. Siksipä kaupungissa olisi hienoa asua, en tarvitsi välttämättä koskaan autoa. Pidän blogistasi ja "tyylistäsi" kirjoittaa. Lapset on elämän suola ja sokeri. -Nelli
Meillä riippuu tuulen suunnasta kuuluuko pihaan autojen ääniä vai ei. Enimmäkseen ei, ja sitten kun kuuluu niin oikein kiinnittää siihen huomiota. Yksi talo jätettiin ostamatta juuri pihaan jatkuvasti kuuluvan liikenteen äänen takia. Isompi maantie oli mäen alla ja kuului aina humahdus kun auto meni ohi. Mua se häiritsi, miestä ei.
Lähetä kommentti