Seitsemältä satuja.
Kahdeksalta kaivurin katselua.
Yhdeksältä ylös aamiaispöydästä.
Kymmeneltä kylpyyn.
Yhdeltätoista astronauttieni kanssa avaruudessa.
Kahdeltatoista kattiloiden pohjilta eilisiä kastikkeita, kasvispihviä ja makaronia.
Yhdeltä tienpäällä.
Kahdelta kuopus herää rattaissa liikenteen meluun ja vihaan hetken kaupunkia.
Kolmelta kyläpaikassa kuopus muistaa koiran, jota ei enää ole olemassa, paitsi muistoissa.
Neljältä esikoiden leikkii täysillä.
Viideltä syödään yhdessä. Esikoinen pyytää lisää ja olen siksi pyörtyä.
Kuudelta kävelyllä kuusten katveessa. Minun roolini on säikähdellä ratsastajia.
Seitsemältä kohti kotia, äitini ja kummityttöni saattamassa.
Kahdeksalta kartamme perjantai-illan riehujia metrossa.
Yhdeksältä unentuhinaa, äidistä ja lapsista.
Enkä herää, vaikka mies herättelee seuraksensa. Kuulemma kahdesti, varmaan kun kello on kymmenen viiva kaksitoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti