maanantai 2. helmikuuta 2009

Uusi kuu


Tervetuloa helmikuu. Miten se tuntuikin eilisiltana hyvältä ajatukselta. Että kokonainen uusi kuu puhtaana. Ja se on vielä lyhyt ja sen takana kevät odottamassa vuoroa.

Niistä kirjoista, joita olen lukenut, olen omaksunut muutamia juttuja. Kumpa senkin, että viikon jokaisella päivällä voi olla oma tunnelma. Tai onhan niillä, mutta että itse voin maustella ja muunnella. Lisäisi kuulemma sitä tietoisuutta ja luovaa vanhemmuutta.

Kokeilin maanantaihin kielellisiä asioita. Lukea jotakin stimuloivaa, tarkkailla kuinka puhunkaan. Tiistaina hoidetaan jokin tekemätön työ pois alta. Keskiviikkona mietitään, onko elämä mallillaan, nauranko koskaan, mitä elämältä haluan ja menenkö siihen suuntaan. Torstaina käännytään enemmän ulospäin, sopisi sosiaalisille jutuille ja kauaskantoisille projekteille. Olin niin ajatuksissani ja jopa innoissani näistä viikon alkupäivien fokuksista, etten enää loppuviikosta muistanut mikä pitikään olla pe-la-su teemoina. Ja oliko nuo aiemmatkaan ihan oikeilla kohdilla. Täytynee tarkistaa, ehkä tässä helmikuussa...

Minä olen kasassa, välillä siellä täällä haahuilevasta päästä ja mielestä huolimatta. Ja on kiva saada olla. Olisipa lopputalvi armollinen. On helpompi olla vahva, jos ei koko ajan heikota.

Ei kommentteja: