Haastattelin itseäni toisten tekemillä kysymyksillä

Vatsataudista toipuessa oli vihdoinkin aikaa vastailla Junikan taannoin minulle esittämiin kysymyksiin:

Miten sinusta tuli se, mikä tänään olet?

- Koska synnyin keskimmäiseksi juuri tiettyyn sukuun, juuri tiettyjen vanhempien lapseksi, juuri tietyn siskon pikkusiskoksi ja myöhemmin minusta tuli isosisko juuri tietylle pikkuveljelle.
Minulle sattuivat juuri tietyt opettajat, tarhassa, koulussa, lukiossa, yliopistolla. Pidän montaa heistä tosi vaikutuksellisina - en toki kaikkia.
Uskon, että pienilläkin lauseilla voi olla isoa vaikutusta. Ja myös toisinpäin. Joskus isotkaan asiat ei hetkauta. Pari tärkeää kaunista sanaa oikeissa saumoissa. Hyväksynnän kokeminen, juuri sellaisena, kuin on, eikä vain sellaisena, kuin haluaisi olla, yrittäisi vaikka esittää olevansa.
Olen mitä olen siksikin, että tielleni on sattunut juuri tietyt ihmiset. Ystävät.
Olen asunut teininä ulkomailla perheeni mukana, käynyt pientä ulkosuomalaisten tiivisyhteisöistä koulua.
Olen ollut vaihdossa Tukholmassa, siellä opiskeltu vaikuttaa varmasti siihen, millainen olen tänään opettajana.
Tänään olen paljon ja se on loputtoman monen sattuman, seikan, suunnitelman, työstön, valinnan, tapahtuman, koetun,opitun ja eletyn summa.

Kuinka pitkälle eteenpäin elämääsi pystyt hahmottamaan?

- Enpä juuri pitkälle,oikeastaan vain tosi lähelle. Olen ennemminkin taaksepäin kallellaan. Tai ihan tässä päivässä vaan.

Jos saisit valita minkä tahansa auton maailmassa ilmaiseksi itsellesi, minkä valitsisit?

- Aurinkoenergialla toimivan asuntoauton. Ai että. Sillä minä veisin pojat retkelle milloin minnekin!

Mistä blogisi nimi on peräisin?

- Perustin blogini säilöpaikaksi paljolle, mutta tiesin, ettei kaikkea saisi kuitenkaan talteen. Siksi Pala tallessa. Myöhemmin jouduin muuttamaan nimeä hiukan, kun ihan alkuperäisessä blogissani oli minusta liian paljastavia kuvia lapsistani, sellaisia, joissa näkyivät kasvot kokonaisina. Pieni pala tallessa on minusta vielä realistisempi. Sillä blogiin tallentuu vain pieni osa elämästäni.

Kuka julkisuuden henkilö varmuudella tunnistaisi ja tervehtisi sinua vastaan tullessaan?

- Joulupukki? Jos minä tervehtisin ensin, ja hymyilisin leveästi.

Jos sinun täytyisi kuvata OMAA henkisyyttäsi muotona, minkä muotoinen se olisi?

- Hmm, ei harmainta hajua. Ehkä omalla henkisyydelläni ei ole muotoa tai liekö sitä edes olemassa. Sydän?

Minkälaisen ihmisen elämäntyyliin sinun on vaikea samaistua?

- Tähän minun on vaikea vastata "julkisesti", tiedän kyllä mitä sanoisin oikeasti.

Miksi sinun on vaikea samaistua edelliseen?

- No ensinnäkin, on valintoja, joiden seurauksista täytyy jaksaa kantaa vastuuta tavalla tai toisella vuosia, ehkä jopa elämän loppuun saakka.

Kuljetko trendijuttujen edellä, mukana vai perässä vai vältteletkö niitä ihan tietoisesti?
(trendijuttu voi olla vaikka blogeissakin trendeinä esiintyvät jutut; ruoan valokuvaus, macaronsit, puukengät, tietty musiikkityyli)

- Minulla oli kerran ihana luokkakaveri, joka vitsaili olevansa niin paljon edellä, että muut luulevat hänen olevan jäljessä. Kulki mm. salihousuissa, kun me muut toivoimme niiden jo olevan matonkudetta. Ja oikeassa oli, nyt niitä on taas! Hän itse vain ei saa enää olla sitä todistamassa. Surullista.
En luultavasti välttele trendejä tietoisesti. Joistakin inspiroidun varmasti virran mukana ja osasta pysyn iäti poissa.

Mikä ei kiinnosta sinua?
- Formulat vaikkapa.