sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Useammin ulos




Olen ollut koko viikonlopun sisällä. Enimmäkseen sohvalla peiton alla. Lukenut kirjaa ja koittanut torkkua takaisin tunnit, jotka yöllä yskien tulee valvottua. Vaikuttunut lukemasta, vaikka se on silkkaa itsestäänselvyyttä ja tuttua juttua. Mutta jonnekin se unohtuu arjessa. Fakta, että lapset ovat nykyään liian vähän ulkona. Kuinka paljon itse olin lapsena, millaista silloin oli, mikä kaikki on mahtanutkaan vuosien varrella muuttua. Luonnossa leikityistä leikeistä jää useimmille positiivisia muistijälkiä. Majanrakentamisista, mielikuvitusmaailmoista, eväsretkistä ja seikkaiuista. Luokissa oli kolmekymmentä lasta ja yksi opettaja ja selvisimme ihan hyvin elossa.

Nyt kuhisee ja kihisee kaikkialla. Ryhmät ovat liian suuria, vaikka niissä olisi vain kymmenen lasta ja koulunkäyntiavustajia tarvittaisiin jokaisella luokalla. Voisiko näillä asioilla olla jokin yhteys toistensa kanssa?

Ompelin joulumyyjäispöytääni myyntiin kahdeksan inkkaripäähinettä. Niihin tulee kylkiäisiksi viesti, "sillä jokaisen lapsen täytyisi saada olla myös villi ja vapaa."

UGH!

3 kommenttia:

Marja kirjoitti...

Kaunis kranssi ja hienosti käytät sitä kehyksenä lapsille.

Katja Kaukonen kirjoitti...

Hieno ja viisas kylkiäisteksti. <3 Olen kaikesta täysin samaa mieltä, taas kerran! Ihania päiviä teille ihanille.

Joola kirjoitti...

Oli hauska värkätä kranssia tyhjästä, niitä askarrellessa kun usein tarvitaan sen tuhatta kaupan asiaa. Styrokspohjaa, maaleja, liimapyssyjä, nauhoja, niittejä, nappeja... Ei tuo kyllä sisällä vuorokautta kauempaa kestänyt. Mutta voipahan sitten somistaa uuden. Eikä jää jälkiä edeltäjästä!

Ihania päiviä teillekin Ilona ja Katja!