Ryppymekko: Mun mies ei laula eikä soita juuri koskaan. Harmi. On kuulemma laulanut pienenä liiaksi saakka. Osaa soittaakin, pianoa ja kitaraa, muttei tahdo. Se on minusta tosi tosi hassua. Musta olis ihan mahtavaa, jos osaisin soittaa. Näistä kuvista olen iloinen. Pari päivää vanhoja ja silti jo tuntuu, että muistoja "kaukaisuudesta". Ihan omanlaisensa tunnelma tallennettuna näissä muistoissa. Kaikki se, mikä leijui siinä ympärillä... Toivottavasti sait äänestettyä:).
Minja ja Ryppymekko: lasten kirjoitukset on kyllä ihan huippuja. Käsintehdyt kirjaimet. Niitä pitää vaalia. Ja kirjoitella itsekin välillä käsin, mahdollisimman usein voisin jopa sanoa, jotta lapsetkin näkee, että se on arvokasta. Ei vain naputtelua koneella.
3 kommenttia:
Suloisia kevätkuvia ja hellyttävä lapsenkirjoitus.
"Puhu äänellä jonka kuulen" on hyvä ja mieheni laulaa sitä usein.Laulaa kyllä paljon muutakin.
Happoradiosta tykkään kovasti.
Minunkin täytyy tästä jossain kohti päivää äänestämään,tälle päivälle kun jäi se homma.
Mukavaa sunnuntaita!
Liikuttavia ovat nuo lasten ensimmäiset kirjoitelmat.
Minä kirjoitan täällä kynä sauhuten! <3
Ryppymekko: Mun mies ei laula eikä soita juuri koskaan. Harmi. On kuulemma laulanut pienenä liiaksi saakka. Osaa soittaakin, pianoa ja kitaraa, muttei tahdo. Se on minusta tosi tosi hassua. Musta olis ihan mahtavaa, jos osaisin soittaa.
Näistä kuvista olen iloinen. Pari päivää vanhoja ja silti jo tuntuu, että muistoja "kaukaisuudesta". Ihan omanlaisensa tunnelma tallennettuna näissä muistoissa. Kaikki se, mikä leijui siinä ympärillä...
Toivottavasti sait äänestettyä:).
Minja ja Ryppymekko: lasten kirjoitukset on kyllä ihan huippuja. Käsintehdyt kirjaimet. Niitä pitää vaalia. Ja kirjoitella itsekin välillä käsin, mahdollisimman usein voisin jopa sanoa, jotta lapsetkin näkee, että se on arvokasta. Ei vain naputtelua koneella.
Kiitos, kun ennätitte kommentoida.
Lähetä kommentti