sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Taltioitavia





Yhtenä iltana odotettiin pakkasessa bussia kotiin. Kuopus totesi näyttävänsä ihan veturilta, kun hänen suustaan tulee ulos höyryä.

Esikoinen taas kertoi bussissa, mitä hän aikoo ostaa, kun on iso ja hänellä on paljon rahaa ja saa itse päättää mitä haluaa. Odotin listaa tietokonepeleistä ja leluvuorista ja sen sellaisista, mutta sainkin seuraavanlaisen: ison jätskin, nameja, oliiveja, papuja (! - käsittääkseni hän ei pidä niistä), herkullisia voileipiä ja voirasian. Tai oikeastaan kaksi - toisen, josta voi syödä sormin ja toisen, josta niitä herkullisia voileipiä voi voidella.

On kerännyt kolikoita. Vienyt isänsä kanssa pulloja. Ja yhtenä heikkona hetkenä minäkin maksoin hänelle palkkaa kotihommista. Alkaa hahmottaa tuota rahakuviota. Muistelin pojille bussin takapenkillä, kuinka ensimmäinen oikea palkka oikeasti oli iso raha. Ja mihin kaikkeen siitä riitti, mitä kaikkea silloin juuri saikin valita! Se muuten tuntuu huikealta nyt, että sellaisenkin elämänvaiheen on saanut kokea. Selitin esikoiselle myös, että jos nyt saisin saman verran rahaa, en silti voisi enää ostaa samalla tavalla. Nyt meitä on neljä tässä perheessä ja saan ajatella meidän kaikkien tarpeita. Ja koska en ole edes samaisessa työssä, vaan saan paljon vähemmän palkkaa, pitää olla vielä tarkempi sen kanssa, mihin rahoja laittaa.

Mutta toistaiseksi on sentään riittänyt. Ja huolimattomuudesta on joskus iloa, kun joskus survaisee takaisinrahan lompakon sijasta vain nopeasti taskuunsa. Ja sitten kun tili ammottaa tyhjyyttään ja löytyykin kymppi nenäliinan seasta, se tuntuu tosi riemukkaalta. Ja voi olla, että sillä tulee ostaneeksi kaurapuuron lisäksi riisisuklaata, ihan vain silkasta yllätyksen ilosta.

Hyvää alkavaa viikkoa. Ilmassa on vähän sellaista "olemme selvinneet" tunnetta. Ilta kuudeltakin on vielä valoisaa, kevät niin kolkuttelee jo kulmilla!

Ps: Esikoisen kiikarissa on lentokapteenin ammatti. Siinä ihan hyvin kukkaro täyttyisi. Kuopus taas jatkaa tuon kuullessaan, että hän tahtoo törmäilyautonkuljettajaksi. Siitä en sitten tiedä kuinka sillä tienaisi...

Ei kommentteja: