tiistai 3. heinäkuuta 2012

Paluu







Kolme ihanaa viikkoa, minulla ja pojilla oli pieni koti Kyotossa.
Nyt haluan viipyillä hetken vaikka aikaerotokkurassa, sillä se muistuttaa lomasta.
Joka meni valtavan nopeasti.
Ja oli yksi parhaista asioista elämässäni.

Miltä tuntuu silloin, kun jostakin, josta tuskin on uskaltanut haaveksia, tulee totta.
Tällaiselta, mietin eilen lentokoneessa ja kuulostelin tuntemusta.

Jokainen lähtöni Japanista on ollut vaikea, haikea.
Onneksi suomenkotiin palaaminen tuntui tälläkin kerralla ihanalta. Odotti oma kulta.

Olen kiitollinen matkasta. Ainutlaatuisia muistoja. Toivon, etten koskaan unohda.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa kuulla teistä ja siitä että matka oli hyvä ja onnistunut. Toivottavasti pian lisää...
-Sirpa-

Liivia kirjoitti...

Minä ole niin ILOINEN tästä! Teidän puolesta, että teitte sen!
Teillä oli varmasti aivan mahtavaa, en epäile yhtään. Oi, ihan herkistyin tästä.

Onnellinen Koti kirjoitti...

Kuulostaapa erinomaiselta!

Ylva kirjoitti...

Tervetuloa kotiin!

Ihana kuulla, että matka oli erityisen onnistunut.

Joola kirjoitti...

Kiitos ihanat.
Kamerani ei tallentanut lainkaan niin hyvin kuin olisin tietenkin toivonut, sitä kaikkea, mitä koin. Itseasiassa hajosikin kokonaan. Tiesin, että se olisi mahdollista, sillä "yski" jo suomessa. Muttei ollut irrottaa rahaa uuteen kameraan, niin toivoin vanhan kestävän vielä tämän seikkailun.

Mutta ehkä jokunen kuva kuitenkin onnistui riittävän hyvin, muistin tueksi.

Olisin tahtonut blogata paikan päällä, mutten osannut käyttää mukanani olleita lainalaitteita. Nyt sitten sen verran, mitä voin. Talteen.