lauantai 26. joulukuuta 2009

24




Huoleni joulumielen puuttumisesta ei ollut turha. Mutta nautin monesta kaikesta huolimatta. Tuoreista sämpylöistä aamulla. Pikaisesta ostosreissusta ennen kauppojen sulkeutumista. Suklaakakun leipomisesta ja muista valmisteluista esikoisen kanssa, kun mies ja kuopus kävivät aattomatkalla. Jouluateriasta, jollainen voi meillä näemmä mainiosti koostua edellispäivän sushin tähteistä, luomuomenoista, -päärynöistä, -kurkusta, -porkkanasta ja juhlankunniaksi ostetusta arkijuustosta. (Joka muuten oli niin suurta herkkua, että esikoinen otti sen mukaan molempiin aaton perhekuviin.)

Saunomisesta ja siihen liittyvistä säädöistä jopa. Alkuperäinen suunnitelma oli, että minä ja pojat menemme naisten saunavuorolle ja mies hoitaa joulupukin työt sillä aikaa. Mutta esikoinen tahtoi isin kanssa miesten saunavuorolle. Juoksivat siis kellarikäytävässä sen aikaa, kun minä pussitin ja säkitin paketteja. Ja esikoinen kävi ensin saunassa isinsä kanssa ja hyppäsi sitten meidän mukaan naisten puolelle. Yksiin löylyihin ja limsalle. Ja tonttu oli tuonut - ne viime hetkellä kaupasta ostetut - juhlapaidat löylyjen aikana pukuhuoneen penkille. Ja mies ripustanut tällä välin säkin ja lahjapussit kotiovelle... Joulupoikani jakoivat ja availivat sitten lahjoja. Joita oli sopivasti ja kaikki ihania ja mieluisia. Leikkivät mukavasti ja syötiin suklaakakkua.

Saatiin mukavia iltavieraita. Ja pääsin vielä kotoa totuttuun tapaan käymään yöllä hautausmaalla. Yhdellä, sillä toiselle en enää raaskinut, kun pojat eivät olleet saaneet kotona unta. Pysyvät virkkuna koko vuoden, sillä valvoivat ainakin puoleen yöhön saakka.

Näiden kanssa minun on hyvä olla. Todistetusti, arkena, juhlana, ja jouluna.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Viihtyisältä ja rauhalliselta näyttää joulunviettonne. Sammal/kynttilä asetelma on ihana. Tarjoilut näyttävät herkullisilta. Hyvää loppuvuotta!
ps. olen nauttinut kuvistasi ja kirjoituksistasi.
Sirpa