Eskariin on nyt kaksi ylämäkeä ja kaksi alamäkeä. Lähellä. Ja onni, että reitin voi kulkea hiekoittamatonta metsätietä. Sielä sataa lisää luntakin vielä. Mikä on hyvä, sillä paikoitellen lunta oli niin ohuelti, että soratie paistaa läpi.
Emme tulleet suorinta tietä kotiin. Laskimme monta laskua. Punatulkkuni ja sinitiaiseni piileskelivät pensaikossa. Kuopuksen kanssa seurasimme kotiin jäniksen polkuja.
Talvi ei olisi mitään ilman lunta.
Ja kesällä kuuluu sitten edes jonakin päivänä saada sanoa, että on kuuma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti