torstai 24. toukokuuta 2012

Mieli

Mieli kuu - toukokuu
Mieli puu - koivu, tammi, mänty ja moni muu
Lempi lintu - varis tai suuri rastas, joka nurmella vieressä istuu
Lokin ääni, joka keväisin taas kuuluu

Mieli paikka - koti, ranta, laituri ja valoisa varjo
Mieli sää - mikä vain, kunhan välillä paistaa aurinko

Mieli musiikki - tosi moni levy tai kasetti
Mieli kulkuväline - pyörä, soutuvene - ei ainakaan raketti
Mieli kieli - suomi, ruotsi, englanti, saksa ja japani
Yhtääkään niistä en osaa täydellisesti
Mieli pieli - oven, tietenki


***
Kahteen vuorokauteen on mahtunut mahdottomasti. Tieto kuopuksen syksyn päivähoitopaikasta, ei toiveeksi kirjaamistamme päiväkodeista, mutta päätimme sopeutua. Työhaastattelu minulla. Ja tieto valituksi tulemisesta. Esikoisen kouluun tutustuminen ja eskarin kevätjuhla peräkkäisinä iltoina. Kuopuksen viimeinen kerhopäivä ja kevätjuhlansa huomenna. Sinne en pääse, koska vedän tällä erää viimeiset uimakouluni kaupungin toisella laidalla. Todistuksien kirjoittamista tuntikausia, mies tiskasi, ihana. Euroviisut eivät ole niin keskeisessä osassa, kuin aiempina vuosina. Mutta kyllä me niitä katsoimme ja siirsimme myöhäisen nukkumaanmenon vuoksi aamutoimia.

Huomenna en katso lauleloiden semifinaalia, sillä saan olla elämäni ensimmäistä kertaa luokkaretkivalvojana. Mutta pojat saavat kisastudionsa ja perjantaiksi vapaata.
***
Toukokuu ei ehkä koskaan ole tuntunut näin virkistävältä ja ihanalta tai sitten se on tuntunut tältä ihan aina.
En lakkaa huokailemasta ulkona kaikkea keväistä ja kesäistä. Kuin kokisin kaiken ensi kertaa. Tai vuosikausien tauon jälkeen uudestaan.

Poikiani katsellessani mietin, etten voisi rakastaa heitä enempää. Minun kaksi hömppää. Täysillä kiinni tässä kaikessa, mitä nyt tapahtuu ympärillä ja missä olemme mukana kaikki yksin ja yhdessä.
Näin on hyvä. Vedän syvään henkeä. Ennen unta on paljon mistä kiitellä.


2 kommenttia:

Kirjailijatar kirjoitti...

Minunkin mieli kuu voisi olla toukokuu, mutta ehkä se kuitenkin on syyskuu. Minussa on se melankolinen puoli. Mutta kyllä minä tästä nautin ihan mahdottoman paljon, tuntuu että enemmän kuin koskaan.

Joola kirjoitti...

Minun lempparini on iäisyyden ollut kesä, mutta tänä vuonna taas erityisesti olen kokenut, että kesä on parhaimmillaan, kun se on vielä kokonaan edessä. Siis toukokuussa.

Syyskuukaan ei ole paha. Pidän vaihtelusta, vaihteluista, vuodenajoista.

Mutta Suomessa syksy ja talvi on mielestäni kohtuuttoman pitkiä muihin verrattuna.

Kiitän kommentista:)