maanantai 27. kesäkuuta 2011

Juhannussiivous









Kun kerran kotona oltiin, otin projektiksi siivota poikien huoneen. Kävin läpi vaatekaapit ja laatikot. Pesin ikkunat ja lattian. Vaihdoin ilmoitustaulun kankaan ja sänkyihin puhtaat lakanat. Nyt voisin itse muuttaa lastenhuoneeseen, sillä se on kodin siistein ja puhtain nurkka. Siellä on ihanaa minusta.

Ilta-aurinko on siinä huoneessa aina kaunis. Nyt kun kaikki on järjestelty ja putsattu, on lahja istua lukemassa iltasatua. Vaikka on iltasadun lukeminen omille lahjaa myös silloin, kun koti on silkkaa kaaosta.

Seuraavaksi olisi vuorossa miehen ja minun makuuhuone. Ihan kaikista romppeista ei päästä eroon, se on varma. Ja kovin on hidasta, sillä jokaisesta pinosta löytyy jotakin kovin mielenkiintoista. Polaroidkuva, jossa ideoin luokkalehteä silloisten koulukavereiden kanssa. Pari diaa ukista ja mummista. Kortti, jonka olen kirjoittanut ystävälleni. Jäänyt postittamatta ja nyt hän on jo tavoittamattomissa...

Mutta tulee nämä ikkunat pestyä ja pari kassillista tästä kaikesta joutaa kiertoon tai lajiteltuina jätekeräyksiin. Ja sitten mekin päästään nukkumaan lakanoihin puhtaimpiin. Se on ihanaa niin.

Totean vielä kuitenkin, että jos joku minua puuhakkampi saati siivousalan ammattilainen tänne nyt pelmahtaisi, niin pyörtyisi. Myös siis siellä huoneessa, jota minä nyt kutsun siistiksi.

Mutta tämä onkin meidän koti.

5 kommenttia:

minja kirjoitti...

...ja teidän koti on valtavan ihana! Sellainen AITO KOTI.

Ja nuo villatakit, joutsenenpesä...liikuttavia!!

Minä kävin myös tänään lastenhuonetta läpi. pyyhin pölyt nukkekodista, uuninpäältä, siirsin sängytkin jotta jokainen villakoira saatiin pölypussiin. Ihanan raikasta kun matot ovat ulkona kuivumassa ja lattiat saavatkin olla nyt pari kuukautta paljaina.

Parasta siivouksen keskellä ovat juuri ne löydetyt asiat, joita voi jäädä hetkiksi tutkimaan!

Hevaalta päivää kirjoitti...

Siivotut huoneet ovat ihania, siivoaminen ei aina niinkään. (Paitsi joskus, jos on inspiraatio.)

Ihania piirustuksia ilmoitustaululla! Mun ens syksyn eskarilainen piirtää samanmoisia; linnoja, karttoja, polkuja, metsiä, huvipuistoja, pohjapiirroksia, taloja... Niitä on paljon, joka nurkassa ja laatikossa. Eikä kaikkia voi säilyttää, harmi!

Joola kirjoitti...

Minja Kiitos.
Meiltä lähti matot, kun esikoinen syntyi, kaiketi. On ollut kätevämpää. Siivota pissit sun muut ihan vain lattioilta. Matot eivät ole palnneet, vaikka enää kukaan ei pissikään lattioille. Räsymaton tahtoisin. Ja muutenkin, muovimatot eivät ole kauniit ja ihanat, niin kuin lautalattiat. Mutta näillä mennään... Mäntysuopamaton tuoksu on kyllä huumaavaa!

Hevaalta: Minä kirjoitin poikien liitutaululle esikoisen vahingossa sanoman väännöksen siitä Ensin työ sitten huvi hommasta. Ensin huvi sitten hauskuus. Koetan pitää sitä nyt siivotessa mielessä. Kun ei ole kiire saada valmista, koitan nautiskella verkkaisesta valmistelusta.

Meillä molemmat pojat piirtää kanssa nyt älyttömästi. Kymmeniä papereita päivässä, välillä tunnissa... Ja juuri kävin säilöttyjen pinotkin läpi ja suuri pahvilaatikollinen lähti. Lähinnä sellaisia, joista puuttui päivämäärät ja ei oikein edustaneet mitään aikakautta tai samankaltaisia oli jo läjäpäin tallessa. Ihanaa kyllä, että piirtävät. Yritän pitää huolen, että papereita ja erilaisia kyniä on aina saatavilla, välillä parempilaatuisia välillä vähän kehnompia. Ja terottelen myös ja sen sellaista, jotta innostus ei katoaisi. Olen välillä mukana.

Lasten piirtelyt, maalailut ja askartelut on kyllä ihan mahtavia.

Satu kirjoitti...

Ihanasti sanottu tuo "tämä onkin meidän koti". Osaisinpa joskus täydestä sydämestä nähdä sotkun lävitse ja sanoa, että "puhdas koti on hukkaan heitetyn elämän merkki" :-).

Joola kirjoitti...

Heh Satu, sinäkin olit vielä hereillä. Nyt nukkumaan, kiireesti:)!

Mutta siis, niinpä. Onneksi joskus osataan.