sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Suomenlinnassa 16. joulukuuta










Vähän erilaista, kuin kesällä. Olen mennyt mieheni kanssa kerran talvella, kihlajaisiltana. Syönyt limppua ja juustoa, kuullut jäiden kolisevan vasten lautan reunoja.

Teininä kävin ympäri vuoden saaressa usein. En lakannut ihastelemasta sitä, että sinne pääsi "ilmaiseksi", bussikortilla. Yhden ystäväni kanssa lähdimme mihin aikaan ja mihin keliin tahansa. Ostimme pussin juustonaksuja. Noukimme sanomalehdet keräyspaperilaatikosta ja istuimme niiden päälle kalliolla. Paransimme teiniangstia, jos meillä oli sellaista. Nyt hänellä on eri uskonto, perhe ja koti valtameren takana.

Moneen ryhdyn, kun en vain ole oppinut pitämään leikkipuistoista. Ehdotan, että lähdetäänkö käymään vaikka Suomenlinnassa. Tuuli puhaltaa lautan kannella, ja minun mieleen tulee Japani ja pienet saaret, joille mennään vähän samanlaisilla. Tai ei lainkaan, mutta jokin pimeässä, ja sisävaloissa ja merentuoksussa on samaa. Riittävän, jotta voi hiljaa itseksensä muistella.

Olen viettänyt Japanissa neljä joulua. Voisin viettää lisääkin, minulle joulussa tärkeintä ei ole maa tai paikka. Ihmisetkään eivät aina, kunhan ajatuksensa saa itse valita. Kaikkien haluamiensa luona ei voi kuitenkaan olla, elämä on liian monikutoista.

Me tulemme taas saari. Ikinä et jätä kylmäksi, vaikka kuinka kävisi sade ja tuuli.

2 kommenttia:

kerttu kirjoitti...

meistäkin suomenlinna on ihana säällä,kuin säällä ja samoin kasvitieteellinen puutarha Kaisaniemessä.(vink vink)

Onnellinen Koti kirjoitti...

Mulle ei ole tullut mieleenkään mennä Suomenlinnaan talvella. Ah mitä rajoittuneisuutta. Sinne!