Kun jokin arvokas ja tärkeä on rikki, se tulee korjata. Vaiva on sen arvoista. Jos ei itse osaa, tulee etsiä apua. Jos ei jaksa, paikataan vähän ja yritetään selvitä, sillä mitä on jäljellä.
Orgaaniset asiat saattavat korjaantua ajan kanssa itsestään, vaikka puun katkenneen oksan tilalle kasvaa uusi. Mutta ihmisen katkenneeseen jalkaan tarvitaan kyllä kipsi...
Kuopus jäi itkien kerhoon. Sellaista ei ole tapahtunut koskaan. Ei päiväkodissakaan. Hän vaistoaa, että minulla on huolia. Eikä ihme, olen ollut kotona itkuinen, väsynyt ja poissaoleva. Herkästi kiukustuva. Voi kulta.
Yritän siivota. Laitan musiikiksi jotakin kieltä, jota en ymmärrä, sillä aina ei jaksa olla minkään koskettama. Varsinkaan, jos ei jaksa vain istua vollottamassa.
Moni asia on ihan hyvin. Pidin eilisestä illasta. Olen onnellinen monesta, kuten veljestä ja siskosta.
6 kommenttia:
Voimia!!! <3
Lapsellekin voi kertoa, että harmittaa ja itkettää, koska juuri nyt on huolia, mutta ne eivät johdu hänestä ja asiat selviävät kyllä parhain päin. Se riittää - ja auttaa teitä molempia selviämään.
Voimia päivääsi!!
Sinulle on tunnustus blogissani <3
Voimia! Liikutit.
Paljon jaksamista sinulle Joola!
Taru
Halauksia ihana Joola <3
Lähetä kommentti