maanantai 26. lokakuuta 2009

Picasson syntymäpäivät




Olen tänä syksynä oppinut Picassosta enemmän, kuin koskaan aiemmin. Kiitos Ateneumissa meneillään olevan suurnäyttelyn ja sen levittäytymisen kaupungille. Annantalossa olemme vierailleet kolmasti ja tänään kuopuksen kanssa osallistuimme Picasson syntymäpäiväjuhlille.

Poika nukkui rattaissa päiväunia, kun saavuimme humuun. Posetiivari soitti, sirkustunnelmaa. Kuuntelin aluksi tunninmittaisen luennon, joka oli suunnattu yli nelivuotiaille vanhempineen. Välillä seuralaisenikin raotti silmiä, mutta jatkoi loppumetreille saakka nokosia. Ehti kenties nähdä, etsiä, kitaroita, koiria, hevosia ja ihmishahmoja. Oi odottakaas muruni, kun pääsemme yhdessä Ateneumiin, niin kerron kaikki mitä opin.

Alakerrassa oli maalauspaja. Opettaja suihkutti paperille vettä ja laittoi märälle pinnalle lusikalliset mustikkasosetta, sahramilla värjättyä perunajauholiisteriä ja kaakaota. Katsoimme hypnoottista taikuutta. Ja lähdimme tutkimaan muutosta. Sivellin oli hyvä, mutta vielä hauskempaa oli telata helikoptereilla.

Meidän piti suunnata huolelliselle käsipesulle, mutta kuopus tahtoi portaisiin ja ajauduimme tanssipajaan. Pientä jännitti suuri joukko ihmisiä ja himmennettävät valot. Mutta luotin haltioitumiseen ja heittäytymiseen. Kirjojen kanssa liikehtiminen sekä erityisesti sanomalehden sivujen kanssa tanssiminen tempaisivatkin onneksi mukaansa.

Kakku oli loppu, kun viimein suuntasimme kahvilaan. Mutta tilalle tarjoiltu keksi maistui herkulta. Hattupajan jätimme suosiolla, sillä niitä väsättiin yllätyksekseni epäekologisen oloisesta materiaalista. Ihan kaikkea ei voi saada.

Jos kaikki hyvin käy, pääsemme Annantalolle takaisin taas huomenna. Taideneuvola on auki vielä kahtena maanantaina. Pääsevät tussipiirustelun jälkeen Lukijattareen kiipeilemään ja pihalle labyrinttiinkin juoksentelemaan.

Eläköön taide.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ompas se ihanaa kun pääkaupunkiseudulla on kaikkea mukavaa lapsille, höh kun ei täällä pikkukylässä pohjanmaalla. Nauttikaa te :) meijänki eestä. Myö järkkäämme ite taidetta vaikka olis mukava päästä tuommosiin osallistumaan..

Iloinen puolestanne, Nelli neljän äiti

Lapanen kirjoitti...

En ole tainnut tänne aiemmin kommentoidakaan mutta halusin vaan sanoa, että pidän kovasti blogistasi ja sen ihanan viipyilevästä tunnelmasta! Kuvasi ovat kauniita ja kirjoituksesi syvällisiä ja pohtivia. Ajatuksesi antavat usein myös itsellenikin pohdittavaa.

Hyvää päivän jatkoa toivottelen harmaasta säästä huolimatta!

Joola kirjoitti...

Ite järkätty taide on vähintäänkin yhtä arvokasta! Joskus on ihana mennä "valmiiseen pöytään", toisen järkkäämiin juttuihin, mutta ite tekemistä ei voita tässäkään mikään. Nauttikaa te Nelli minun puolestani maaseudun hyvistä puolista. Ah, oikein syvään henkäisten.

Kiitos Lapanen. Kiitos oikein kovasti. Hyviä päiviä sinullekin.

-päivi- kirjoitti...

Taideneuvola kuullostaa aivan mahtavalta paikalta !

peikkola-blogissa arvottiin tänään lippu Tampereen kädentaidot tapahtumaan ja saankin onnitella sinua - otathan yhteyttä niin sovitaan käytännön asioista :D