sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Turussa suolakin oli mauste

Kävin taas jalkapallomatkalla.
Ihana junamatka tyhjässä aamuvaunussa. Viipyilin mukavissa ajatuksissa, valveilla, mutta silmät ummessa. 
Perillä mittailin katuja, kävin teellä ja leivällä Gagguissa ja hankkiuduin kuplahallille julkisilla.
Lounaalla kävimme taas porukalla, Karu oli ihana, sushin syönti terapeuttista.

Pojalle ostin ruuaksi patonkia.
Kysyivät, laitetaanko mausteita, Helsingissä silloin saa pippuria ja oreganoa, Turussa täräyttivät isosti suolaa ekana. Kaupungissa kaupungin tavalla.

Takaisin matkustin neljä peliä jännänneenä takapenkkiläisenä.
Kotona nukahdin välittömästi, kuin pidempäänkin reissanneena. 

Ja ihanaa, meidän ei tarvitse erota.
Olisin harkinnut, jos tasa-arvoinen avioliittolaki ei olisi mennyt läpi.
Ei ole minun liitoltani pois, jos avioliitto sallitaan muillekin sitoutuneesti rakastaville. Päinvastoin.
Jos avioliitosta yhä tehdään vain valikoitujen kerho, en tiedä haluanko kuulua niihin "valikoituihin".

Että nyt oli erilainen lauantai. Se on erilaista sunnuntaita parempi sikäli, että on päivä aikaa laskeutua, ennen kuin koittaa taas arki. Toivottavasti loppu viikonloppu sujuu leppoisasti. Kaksi yötä ja sitten repäistään jo joulukalenterien ensimmäiset luukut auki.

Aika pähkäillä, minne/sinne yksi vuosi taas meni.

Ei kommentteja: