torstai 12. elokuuta 2010

Sattuu ja tapahtuu




Erakkoluontoisen kesän jälkeen nyt on eletty tosi sosiaalisesti vilkkaita päiviä. Mies sanoi tänään puhelimessa, että nautitaan nyt kun on vaihteeksi tällaista. Ja nautinhan minä. Pää vaan ei tahdo pysyä perässä.

Juttelusta ja kuulumisten vaihdosta, vanhojen ystävien tapaamisesta pitkästä aikaa, yhdessä olosta kotona ja kodin ulkopuolella uupuukin. Niin nopeasti eilen illallakin kaiken koetun päälle nukahdin. Sitten herään yöllä kahdelta, enkä saa uudestaan unta. Olen hurjan väsynyt kaikesta, muttei yhtään nukuta.

Onneksi mies valvoi seurana. Nyt hän on kyllä väsyneenä töissä toisaalta.
Ja illalla mennään syömään eilen jääneitä hyviä ruokia viinin kera. Ja huomis aamuksi kutsuin brunssille ystäväjoukkoa, joista sunnuntaina yksi asuu taas Amerikassa. Tänään käytiin jo vanhempieni ja kummityttöni kanssa palstalla. Lauantaille ja sunnuntaillekin on menoja merkattuna.

Mieli kulta koita pysyä pystyssä. Sillä juuri tätä minä haluan nyt tehdä. Nähdä tärkeitä ja ihania ihmisiä. Älä liiaksi jää miettimään menneitä tai huolehtimaan tulevista jo edeltä. Välillä mieleen tyhjä tila ja vaikka öistä unta, aamusta päivä alkaa taas alusta. Pidemmän päälle tästä kaikesta hyvästä väsymyksestä kertyykin voimia.

Oikein hyvää torstaita.

3 kommenttia:

Mirka kirjoitti...

ihanien ihmisten tapaaminen antaa voimia! kauniita kuvia, niitä syksyn värejä, ah!

Anonyymi kirjoitti...

Erittäin ajankohtaisia ajatuksia minullekin, hassua että kirjoitit niistä juuri nyt.

Olen sillätavalla vähän erakkoluonne, että saatan pimeään vuodenaikaan olla kauankin tapaamatta läheisiäni, viihdyn omassa yksinäisyydessäni ja perheeni kanssa. Mutta kun kevät ja kesä koittavat tulee kova hinku tavata kaikkia.

No nyt on tavattu, oikein urakalla ja eilen sitten iski jo ähky. Johtuu myös vähäisistä yöunista ja isojen juhlien jälkeisestä väsymyksestä ettei suu enää aukea eikä jaksa olla yhtään sosiaalinen. Onneksi eilen tapaamani ystävä oli samoilla fiiliksillä ja oltiin sitten hissukseen ja saunottiin. Mutta tuntui se hassulta kun yleensä meillä kahdella ei hiljaisia hetkiä yhdessä ole :D

Huomenna täytyy taas olla sosiaalinen kun mennään kaupunkiin, mutta odotan kyllä sitä ja niiden yksien ihanien tapaamista. Sitten voikin hissutella taas viikon (ja syksyllä monia viikkoja).

Joola kirjoitti...

Kiitos M ja M kommenteista.
Ja kolmas M, Mimmu. Minulla on sähköpostiosoite hemmaharakka@gmail.com :)