Vielä yhdet markkinat mahtuivat kolmeviikkoiseen reissuumme. Sokeripotut olivat liian makeita, naksut hyviä, onneksi olimme rohkeita ja uskalsimme maistella. Tomaatit olivat halpoja, mutta osin soseena, kun illalla olimme kotona. Kassi tuoksui tomaattimehulta. Kuopus sai naamarin omilla rahoilla ja loppupäivät kultakasvo kulki aina mukana. Pojat saivat jäätelöllätäytetyt kalanmuotoiset kakkuset, sellaisia lounaita meillä listoilla. Kimonoita ja niiden osia olisi saanut halvalla, useita jopa kymmenellä eurolla. Mutta me emme olleet ostosmatkalla vaan nautiskelemassa. Temppelinporttiin kyhättiin suurta olkirinkulaa, josta läpi kävelemällä voi sovittaa pahoja tekoja ja ajatuksia. Pienen rinkulan sai pyöritellä kotiin koristeeksi/muistutukseksi. Esikoinen, harakkapoikani, etsi sitkeästi pöydistä korurasioita. Kiiltävä, mielellään kultainen, sen olisi pitänyt olla.
Kaikenkaikkiaan markkinat olivat minusta mahtava diili. Sai kuljeksia ulkona kesän lämmössä ja tavaraa oli laidasta laitaan, antiikit ja kirpputoritkin edustettuna, joten jopa kattavampi valikoima, kuin tavarataloissa. Ja kuten kerrottua, kaikkialle muualle pojat kuljeksivat reippaina, mutta jos haistoivat, että luvassa on ostelua, löivät pakit päälle ja alkoi ulina. Markkinoilla suostuivat kuitenkin kuljeksimaan ja pienet naposteltavat ja omat ostokset pitivät heidät iloisina. Nämäkin markkinat olivat temppelialueella, joten tuli yksi uusi sellainenkin katsastettua.
Voi koska olisi seuraava kerta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti